Tuore selvitys: Kausiasutus lisää merkittävästi palveluiden käyttöä ja kustannuksia hyvinvointialueilla
Kausiasutus on merkittävä, mutta usein vähälle huomiolle jäävä tekijä hyvinvointialueiden palvelujen ja resurssien kohdentamisessa. Tuoreen selvityksen mukaan väestömäärän kausivaihteluilla on huomattavia vaikutuksia palvelutarpeisiin.
Selvityksessä tarkastellaan hyvinvointialueittain kausiasutuksen vaikutuksia pelastuspalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin. Selvityksen kohteena on neljä saaristoista hyvinvointialuetta, jotka saavat korotettua rahoitusta saaristoisuuden perusteella: Varsinais-Suomi, Etelä-Savo, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Kyseessä on uraauurtava selvitys, sillä hyvinvointialueilta kerättyä aineistoa ei ole aikaisemmin hyödynnetty tällä tavalla.
Kausiasutus lisää hyvinvointialueen pelastustoimen tehtäviä ja kustannuksia
Pelastustoimessa kausiasutus vaikuttaa sekä tehtävämääriin että niiden alueelliseen jakautumiseen. Kesäkuukausina tehtävät lisääntyvät, mikä liittyy sekä alueella olevan väestömäärän lisääntymiseen että vahinkoalttiiden vapaa-ajan aktiviteettien, kuten veneilyn ja mökkeilyn, yleistymiseen. Tämä korostuu saaristoalueilla Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa vaikuttaen pelastustoimen operatiivisen toiminnan järjestämiseen ja kasvattaen pelastustoimen kustannuksia.
Saaristoalueilla pelastustoimen valmius edellyttää erityisiä resursseja, kuten venekalustoa ja tiheää sopimuspalokuntaverkostoa. Sopimuspalokunnilla on tärkeä tehtävä harvaan asutuilla alueilla, mutta joillain alueilla toimintaan on ollut vaikea saada mukaan uusia ja nuoria jäseniä. Pelastuspalvelujen valmiuden ylläpidon näkökulmasta huomionarvoisia ovat alueet, joilla kausiasutusta on paljon suhteessa vakituiseen asutukseen. Näillä alueilla kausiasutus edellyttää pelastustoimelta merkittävää lisävalmiutta ja operatiivista kapasiteettia varsinkin kesäkuukausina. Toimipisteverkkoa kehitettäessä pelastustoimi kohdistaa resursseja niihin hyvinvointialueen osiin, joilla valmiuden ylläpitäminen ei muuten olisi tarkoituksenmukaista.
Kausiasutus kuormittaa terveyspalveluja ja lisää valmiuden ylläpidon kustannuksia
Kausiasutus vaikuttaa terveyspalveluihin erityisesti päivystyksen ja ensihoidon osalta. Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa päivystyspalvelujen käyttö ja ensihoidon tehtävät lisääntyvät kesäisin huomattavasti, mikä kuormittaa terveydenhuoltoa ja vaatii joustavaa resursointia. Pohjanmaalla palvelujen kausivaihtelu on vähäistä kausiasukkaiden pienen määrän takia, mutta Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointialueen ulkopuolisten asiakkaiden asiointi on aktiivista myös talvikuukausina.
Hyvinvointialueet laskuttavat hyvinvointialueen ulkopuolisten asiakkaiden asioinneista avoterveydenhuollon ja päivystyksen osalta. Sen sijaan ensihoidon kustannukset jäävät lähes kokonaan hoitavan hyvinvointialueen maksettavaksi. Nykyinen lainsäädäntö ja rahoitusmalli eivät mahdollista ensihoidon kustannusten tasaamista hyvinvointialueiden välillä. Tämä aiheuttaa epätasapainoa ja voi heikentää palvelujen saatavuutta alueilla, joilla kausiasukkaiden määrä kasvaa merkittäväksi.
Avoterveydenhuollossa kausiasutus lisää palvelutarvetta erityisesti haja-asutusalueilla. Saaristoalueilla, joissa on myös vakituista asutusta, on parempi valmius vastata kausiasukkaiden tarpeisiin, mutta tämäkin voi edellyttää lisäresursseja ja suunnittelua.
Kausiasutus vaikuttaa perusterveydenhuollon valmiuden ylläpitoon kausittain. Koska kausiasukkaiden paljon käyttämiä sote-asemia ei voida sulkea kesäaikaan, niihin tarvitaan sijaisia ja joudutaan mahdollisesti käyttämään ostopalveluja lääkärien palkkaamiseen. Tämä lisää hyvinvointialueen valmiuden ylläpidon kustannuksia.
Selvityksen toteutti saaristoasiain neuvottelukunnan (maa- ja metsätalousministeriö) toimeksiannosta TK-Eval ja Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia.
Tutustu selvitykseen: