SANK on mukana Åbo Akademin Habitability – Elinvoimaiset ja kestävästi asutut saaristo- ja vesistöalueet -teemaverkostossa

Suomessa on muihin Euroopan maihin verrattuna runsaasti saaristoalueita ja vesistöä. Maassamme on yli 500 ympärivuotisesti ja lähes 20 000 osa-aikaisesti asuttua saarta, joihin ei ole maantieyhteyttä. Ahvenanmaalaiset mukaan luettuna Suomessa on noin 100 000 saaristolaista. Rannikkoseutujen ja sisämaan saarten pulmina ovat väestön vähentyminen, heikko vetovoimaisuus muuttoliikettä ajatellen sekä voimakas matkailuun perustuva sesonkivaihtelu.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Varsinais-Suomen liiton kautta Åbo Akademin saaristontutkimuslaitokselle Habitability – Elinvoimaiset ja kestävästi asutut saaristo- ja vesistöalueet -teemaverkoston rakentamista varten rahoituksen, joka jatkuu vuoteen 2023. Tärkeät yhteistyöpartnerit ovat saaristoasiain neuvottelukunta (SANK), Finlands öar rf – Suomen saaret ry (FÖSS), Ahvenanmaan kuusi saaristokuntaa Företagsam skärgård rf -yhdistyksen kautta, Nordiska Skärgårdssamarbetet sekä 12 Leader-ryhmää saaristoalueilla. Verkoston kokonaisbudjetti on 250 000 euroa.

Asuttavuus (englanniksi habitability, ruotsiksi bobarhet) on Kökarin saarella vuosina 2018–2020 kehitetty konsepti, jonka avulla saarten asuttavuutta voidaan analysoida sekä luoda maanlaajuinen ruohonjuuritason teemaverkosto. Asuttavuus edellyttää esimerkiksi työpaikkoja, asuntoja, kouluja, lauttoja ja yhteisöllisyyttä. Se on elinehto kestävälle yhteisölle, joka huolehtii jäsenistään, suojelee luontoa ja vaalii ympäröivää meri- tai vesialuetta.

Asuttavuuskonseptia testattiin keväällä 2021 Åbo Akademin saaristoinstituutin kurssilla, jonka osallistujat edustivat 12 eri saarta viidessä Euroopan maassa. Kurssi sai tukea Euroopan parlamentilta ja usealta eurooppalaiselta yliopistolta

Uniikki työkalu saaristo- ja vesistöalueiden kehitystyöhön

Teemaverkosto lisää saarten vetovoimaisuutta ja muuttopotentiaalia antamalla käyttöön sellaisia tietopohjaisia työkaluja, joiden avulla saarissa voidaan itsenäisesti tehdä asuttavuusanalyysejä ja laatia asuttavuusstrategioita. Asuttavuusanalyysissä saari määrittelee, mittaa ja kehittää vetovoimaisuuttaan seitsemän osa-alueen perusteella: hyvinvoivat ihmiset, luottamus ja osallistuminen, puhdas vesi, tasapainoiset ekosysteemit, vetovoimaisuus, uusiutuva energia ja paikallinen talous.

”Saaristo- ja vesistöalueet saavat nyt ensimmäistä kertaa oman työkalun alueensa kehitystyöhön. Annamme osallistuville saaristoalueille tähän tukea järjestämällä koulutuksia ja työpajoja. Saarilla ja kylillä olisi nyt myös hyvä mahdollisuus hakea esimerkiksi Leader-rahoitusta”, kertoo Pia Prost Åbo Akademin saaristontutkimuslaitokselta.

Ensimmäinen teemaverkoston työpaja järjestetään Zoomissa 1. helmikuuta 2022. Prost vinkkaa, että kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita työpajaan, vaikka oman alueen Leader-ryhmä ei olisikaan mukana verkostossa.

Yhteistyötä yli maakunta- ja kielirajojen

Suomessa saaristoalueet ovat hyvin erilaisia. Urbaanein saaristo löytyy Helsingistä, kun taas Paraisten ulkosaaristossa sijaitseva Utö on usean tunnin venematkan päässä mantereelta. Kielellisiä ääripäitä edustavat toisaalta täysin ruotsinkieliset alueet Saaristomeren länsiosassa ja toisaalta täysin suomenkieliset Järvi-Suomen alueet.

Saaristolaiset ovat usein vähemmistönä, joten on tärkeää vahvistaa ruohonjuuritason verkostoja yli maakunta- ja kielirajojen. Uuden teemaverkoston pohjalta voidaan jatkossa rakentaa pitkäaikainen ja osallistava verkosto, joka yhdistää Pohjanlahden, Merenkurkun, Ahvenanmaan, Saaristomeren, Suomenlahden ja Järvi-Suomen saarten asukkaat. Yhteistyön tavoitteena on tarttua haasteisiin, jotka ovat samankaltaisia eri saariyhteisöissä, ja nostaa saaristolaisten yhteinen ääni kuuluviin suomalaisessa päätöksenteossa.

Lisätietoja:

Teemaverkosto

Pia Prost, Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi, pia.prost@abo.fi, +358 50 338 1710

Cecilia Lundberg, Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi, cecilia.lundberg@abo.fi, +358 46 920 2007

Sami Tantarimäki, suunnittelija, maa- ja metsätalousministeriö

Hanna-Mari Kuhmonen, työ- ja elinkeinoministeriö, 0295047008, hanna-mari.kuhmonen@gov.fi

Asuttavuuskonsepti

Christian Pleijel, Kökarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja, christian@pleijel.ax, +358 45 7342 8825