SALT-verkosto tukee lasten ja nuorten kotiseutuidentiteettiä

Maaseutupolitiikan neuvosto MANE , Tiedote , Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) , SALT-verkosto

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Åbo Akademin Saaristoinstituutille teemaverkoston toimintaan kaksivuotisen rahoituksen. SALT-verkosto – Skärgård och landsbygd i samverkan – pyrkii vahvistamaan yhteistoimintaa saaristossa ja maaseudulla ja kannustaa nuoria jäämään tai palaamaan kotiseudulleen.

Sekä kansallisen saaristo-ohjelman että maaseutuohjelman ohjenuorana on visio hyvästä elämästä. Hyvä elämä rakentuu turvalliselle lapsuudelle ja nuoruudelle. Myönteisen kotiseutuidentiteetin kehittyminen jo lapsuudesta alkaen luo hyvät edellytykset sille, että nuoret haluavat jäädä kotiseudulleen tai palata sinne opiskelujen jälkeen ja olla mukana edistämässä saaristo- ja maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuutta.

Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) ja saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) rahoittavat ensimmäistä kertaa yhteistä verkostohanketta. Verkosto on nimeltään SALT – Skärgård och landsbygd i samverkan, ja sen saama kahden vuoden rahoitus on noin 250 000 euroa. Verkoston toimintaa johtaa Åbo Akademin Saaristoinstituutti.

– Uuden ja nykyaikaisen saaristo- ja maaseutukulttuurin rakentamisessa lasten ja nuorten kiinnostus omaa asuinympäristöään kohtaan ja sen tuntemus ovat kaiken A ja O. Tähän hankkeessa kiinnitetään huomiota, sanoo projektijohtaja Cecilia Lundberg Saaristoinstituutista.

Uusi teemaverkosto paneutuu vuosina 2022–2024 maanlaajuisen lapsille ja nuorille tarkoitetun saaristo- ja maaseutuakatemian luomiseen. Esikuvana tulee olemaan Saaristomeren UNESCO-biosfäärialue ja sen yhteydessä tapahtuva pedagoginen toiminta. Hyvänä esimerkkinä nostetaan esiin uutena oppiaineena koulussa opetettava saaristotieto, jonka kautta yläkoululaiset saavat tutustua sekä vanhaan että uuteen saaristoa koskevaan tietoon.

– Käytännössä biosfäärialueen pedagoginen toiminta jalostetaan hankkeen puitteissa malliksi, jota voidaan soveltaa kaikissa Suomen saaristo- ja maaseutukunnissa. Sitä hyödyntämällä kunnat voivat sitten rakentaa omia saaristo- ja maaseutuakatemioitaan. Saaristo- ja maaseututietoutta voidaan esimerkiksi sisällyttää koulujen toimintaan, mikä lisää tietoisuutta ympäristön ja ilmaston tilasta ja siitä, miten voimme yhdessä rakentaa kestävää yhteiskuntaa, sanoo Lundberg.

Toiminnan pilottihankkeita toteutetaan kahdella kielellä vähintään neljässä saaristo- ja maaseutukunnassa eri puolilla maata. Aktiivisesti mukana olevat opettajat, opettajien kouluttajat ja kasvatustieteen opiskelijat muodostavat toiminnan ydinryhmän eri alueilla. Hankkeessa tehdään lasten ja nuorten kotipaikkaidentiteettiä koskevaa tutkimusta Åbo Akademin kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunnan aluetieteen oppiaineen johdolla.

Siirry Åbo Akademin tiedotteeseen (abo.fi).

Lisätietoja