Saaristokriteerityöryhmä tarkentamaan määritelmiä

Sisäsaaristoa

Vuoden alussa työnsä aloittaneen työryhmän tehtävänä on selvittää saaristoalueen määritelmää ja saaristokuntia koskevia kriteerejä. Tavoitteena on tunnistaa nykyistä paremmin saariston olosuhteet ja sen vaikutukset alueelle.

Tarve nousi asetuksen valmistelutyössä

Vuoden alussa voimaan tuli uusi asetus saaristokunnista ja saaristo-osakunnista. Asetusta valmistellut saaristoasiain neuvottelukunnan asettama työryhmä tarkasteli työssään saariston käsitettä ja saaristokuntien määritelmää ja niihin liittyviä pykäliä.

- Työryhmä totesi, että on tarpeen selkeyttää saaristoalueen määritelmää ja sen kriteerejä, sillä nykyisiin käsitteisiin liittyy merkittävää tulkinnanvaraisuutta, kertoo saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, johtava asiantuntija Elina Auri maa- ja metsätalousministeriöstä. Työryhmän havainto johti tarpeeseen perustaa erillinen saaristokriteerityöryhmä. Tammikuussa toimintansa aloittaneen ryhmän tehtävänä on tarkastella ja uudelleenarvioida saaristoisuutta ja saaristokuntia koskevia kriteerejä.

Selvitys yhteistyössä ministeriöiden ja maakuntaliittojen kanssa

Nykyinen työryhmä on koostettu alkuperäisestä, saaristokunta- ja osakunta-asetusta valmistelleesta työryhmästä. Mukaan kutsuttiin lisäksi edustajat kaikkien sellaisten maakuntien liitoista, joiden alueilla on saaristokuntia tai –osakuntia. Työryhmä saa selvityksensä valmiiksi loppuvuodesta 2020.

- Ryhmän tuloksien perusteella voimme arvioida, ovatko saaristolain saaristoisuutta ja saaristokuntia koskevat kohdat päivityksen tarpeessa. Tavoitteena on varmistaa reilut pelisäännöt ja entistä parempi saaristoisuuden vaikutusten tunnistaminen, toteaa Auri.

Saaristokriteerityön lähtökohtana on, että se ei tuo suuria muutoksia nykyasetuksen mukaisiin saaristokuntiin- ja osakuntiin. Työ tehdään vuoropuhelussa saaristokuntien- ja osakuntien kanssa, heidän paikallistuntemustaan hyödyntäen.