Maaseudun ja saariston houkuttelevuutta asuinpaikkana voidaan vahvistaa kokonaisvaltaisella kehittämisellä

Asumisen mahdollisuudet, palvelut ja työpaikat ratkaisevat muuttopäätöksissä

Valtioneuvoston kanslian Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa (Kettu) -tiimin toteuttama selvitys tarkasteli maaseudun ja saariston elinvoimaisuutta ja ihmisten halukkuutta muuttaa näille alueille. Tutkimuksen mukaan kokemus mahdollisuudesta hyvään elämään on muuttopäätöksen taustalla oleellisempi kuin suorat taloudelliset kannustimet.

"Asumiseen ja asunnon löytämiseen liittyvät vaikeudet ovat tulleet esille lähes jokaisessa haastattelussa. Tämä koskee sekä omistus- että vuokra-asuntoja. Kunnilta toivotaan erityisesti toimia asuntotilanteen helpottamiseksi", kertoo johtava asiantuntija Maarit Lassander valtioneuvoston kansliasta.

Merkittävimmiksi maalle muuton mahdollistaviksi tekijöiksi nousivat asuntojen saatavuus, riittävät peruspalvelut, toimivat tietoliikenneyhteydet sekä työ- ja opiskelumahdollisuudet. Selvityksen mukaan pelkät yksittäiset rahalliset kannustimet eivät ole riittäviä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempia toimenpiteitä. Tietyt kannustimet voivat kuitenkin oikein kohdennettuina helpottaa muuttamista.

Luonto, rauha ja yhteisöllisyys vetävät maaseudulle ja saaristoon

Tutkimuksen mukaan tärkeimpiä muuttomotivaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat luonnonläheisyys, rauhallinen ympäristö, yhteisöllisyys ja edullisempi asuminen. Nämä nousivat esiin sekä haastatteluissa että kyselytutkimuksissa.

Maaseutu nähdään potentiaalisena asuinympäristönä, joka tarjoaa yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja luonnonläheisyyttä. Muuttopäätökseen vaikuttavat monet tekijät, kuten elämäntilanne, arvot ja henkilökohtaiset tarpeet.

Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta korostui monipaikkaisuuden ja etätyön merkitys. Kuntien välinen yhteistyö, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja tehokas viestintä ovat avainasemassa alueiden vetovoimaisuuden kehittämisessä.

Kokonaisvaltaiset ratkaisut toimivat yksittäisiä kannustimia paremmin

Selvityksen perusteella taloudellisilla kannustimilla, kuten muuttorahoilla tai veroeduilla, voi olla jossain määrin positiivinen vaikutus muuttohalukkuuteen, mutta ne eivät yksinään riitä muuttopäätökseen. Moni yksittäinen kannustin jää tuntemattomaksi potentiaalisille muuttajille.

”Kannustimia tärkeämpiä tekijöitä ovat haastavammat, pitkäjänteisesti kehitettävät kokonaisuudet, kuten kattavat peruspalvelut, työllistymismahdollisuudet sekä alueen yleinen elinvoimaisuus ja aktiivinen kehittäminen. Parhaimmatkaan hankkeet eivät tuota tulosta, ellei niiden potentiaalia saada käyttöön hankkeen loputtua”, sanoo erityisasiantuntija Auli Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tutkimuksen perusteella laaditut suositukset painottavat asumisen monipuolistamista, työmahdollisuuksien kehittämistä, peruspalveluiden turvaamista, kohdennettuja taloudellisia kannustimia, yhteisöllisyyden vahvistamista sekä tehokkaampaa viestintää ja markkinointia maaseutu- ja saaristoalueiden elinvoimaisuuden edistämiseksi.

Lisätietoja:

Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa (Kettu), johtava asiantuntija, PsT Maarit Lassander, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 037, maarit.lassander(a)gov.fi

Erityisasiantuntija Auli Sihvola, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 442, auli.sihvola(a)gov.fi

Maaseudulle ja saaristoon muuton kannustimet: Käyttäytymistieteellinen näkökulma

Käyttäytymistieteellinen toiminta – Projektit ja raportit

Tiedotteen on julkaissut alun perin valtioneuvoston kanslia ja maa- ja metsätalousministeriö.